Yhteisen kodin hankkiminen, arjen rakentaminen ja tulevaisuuden suunnittelu ovat tärkeitä virstanpylväitä parisuhteessa. Moni avoliitossa asuva pari pitää yhteistä taivalta vakaana pohjana, joka luo turvaa arkeen. On kuitenkin hyvin yleistä olettaa, että pitkäaikainen yhteiselo toisi automaattisesti samanlaisen juridisen suojan kuin avioliitto, jos toinen kumppaneista menehtyy.

Lain silmissä tilanne on kuitenkin toinen. Suomen lainsäädäntö erottaa avioliiton ja avoliiton selvästi toisistaan. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten kumppanin taloudellinen tulevaisuus ja yhteinen koti voidaan turvata. Seuraavaksi käsitellään näitä juridisia eroja käytännönläheisesti ja esitellään keinot, joilla kumppanin arjen voi suojata virallisesti kaikissa elämäntilanteissa.

 

Miten avopuolison perintöoikeus eroaa aviopuolisosta?

Parisuhteiden perintöoikeudellinen suurin ero liittyy automaattiseen, lakisääteiseen suojaan. Avioliitossa leskellä on aina tiettyjä oikeuksia, joita laki suojelee suoraan. Näistä merkittävin on asumissuoja. Eloonjääneellä aviopuolisolla on oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto ja sen tavanomainen koti-irtaimisto jakamattomana hallinnassaan, ellei hänellä itsellään ole omistuksessaan toista kodiksi sopivaa asuntoa. Tämä vahva asumissuoja ohittaa jopa rintaperillisten lakiosavaatimukset. Avoliitossa tällaista automaattista suojaa ei ole.

Vaikka yhteiseloa olisi takana vuosikymmeniä tai parilla olisi yhteisiä lapsia, laki ei anna eloonjääneelle avopuolisolle oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin, jos asunto on ollut kokonaan tai osittain menehtyneen kumppanin nimissä. Ilman erillisiä juridisia järjestelyjä menehtyneen puolison omistusosuus asunnosta siirtyy suoraan hänen lakisääteisille perillisilleen. Käytännössä muilla perillisillä on laillinen oikeus vaatia yhteisen asunnon myymistä perinnönjakoa varten. Tämä voi ajaa eloonjääneen kumppanin haastavaan tilanteeseen vaikealla hetkellä. Koska suomalainen perheoikeus ei tunne avopuolisoiden automaattista perintöoikeutta, oman arjen ja kodin turvaaminen vaatii aina tietoisia toimenpiteitä ja ennakointia.

 

Kuka perii, jos testamenttia tai rintaperillisiä ei ole lainkaan?

Tilanne, jossa lapsia ei ole eikä testamenttia ole laadittu, herättää usein kysymyksiä. Moni olettaa, että lapsettoman parin kohdalla yhteinen omaisuus ja koti siirtyisivät luontevasti eloonjääneelle kumppanille. Lakisääteinen perimysjärjestys on kuitenkin ehdoton ja asettaa sukulaisuussuhteet aina avoliiton edelle. Jos rintaperillisiä – eli omia lapsia tai heidän jälkeläisiään – ei ole, laki ohjaa perinnön suoraan menehtyneen henkilön lähimmille sukulaisille. Ensisijaisesti perijöitä ovat tällöin vanhemmat. Jos vanhemmat eivät ole enää elossa, perintö siirtyy sisaruksille tai heidän lapsilleen. Näin perintö jakautuu lakisääteisesti lapsettoman avopuolison menehtyessä:

• Menehtyneen vanhemmat: Omaisuus siirtyy ensisijaisesti ja kokonaisuudessaan menehtyneen kumppanin vanhemmille.
• Sisarukset ja heidän jälkeläisensä: Jos vanhemmat ovat jo menehtyneet, perintö jaetaan sisarusten ja heidän lastensa kesken.
• Valtio: Jos lähisukulaisia, kuten isovanhempia tai heidän lapsiaan (tätejä, setiä tai enoja), ei ole lainkaan eikä testamenttia ole tehty, perintö menee lopulta Suomen valtiolle. Serkut eivät Suomen lain mukaan peri.

Avopuoliso jää tässä sukulaisten ketjussa kokonaan ulkopuolelle. Tämän vuoksi yhteistä omaisuutta ja koti-irtaimistoa voidaan joutua selvittämään sellaisten sukulaisten kanssa, joiden kanssa yhteydenpito on ollut vähäistä. Epävarmuuden välttäminen on onneksi mahdollista, kun asioihin tartutaan ajoissa. Kun perintöoikeus otetaan huomioon oman tulevaisuuden suunnittelussa, voit itse päättää, kenelle omaisuutesi siirtyy.

 

Miten voit turvata avopuolisosi asunnon ja arjen testamentilla

Testamentin laatiminen mielletään usein pelkästään viralliseksi ja etäiseksi asiakirjaksi, mutta todellisuudessa se on käytännöllinen keino osoittaa huolenpitoa ja varmistaa kumppanin tulevaisuus. Asiakirjan avulla molemmat osapuolet saavat varmuuden huomisesta. Testamentilla voit kumota lakisääteisen perimysjärjestyksen ja määrätä tarkasti, mitä omaisuudellesi tapahtuu. Testamentilla voit antaa avopuolisollesi joko omistusoikeuden yhteiseen kotiin tai pelkän käyttöoikeuden eli hallintaoikeuden. Tällöin kumppanisi saa laillisen suojan jatkaa asumista yhteisessä kodissa ilman huolta siitä, että muut perilliset voisivat vaatia asunnon myyntiä. Järjestely suojaa yhteistä arkea ja poistaa taloudellista epävarmuutta. Kun asiat on sovittu etukäteen, molemmat voivat luottaa siihen, että eloonjäänyt puoliso pärjää ja saa pitää kotinsa.

Mitä tarkoittaa hallintaoikeustestamentti ja miten se säästää veroissa?

Monille avopuolisoille sopivin tapa suojata toisensa on hallintaoikeustestamentti. Kyseessä on käytännöllinen työkalu, jonka avulla voit antaa kumppanillesi elinikäisen oikeuden asua yhteisessä kodissanne ilman, että hänen tarvitsee omistaa asuntoa itse tai maksaa siitä perintöveroa. Omistusoikeus asunnosta voi siirtyä esimerkiksi lapsillesi, mutta kumppanillasi säilyy laillinen oikeus pitää kotinsa. Järjestely tuo taloudellista helpotusta molemmille osapuolille keventämällä verotaakkaa.

Kun omistusoikeus ja käyttöoikeus erotetaan toisistaan, syntyy hallintaoikeusvähennys. Verohallinnon määräysten mukaan käyttöoikeuden saaja ei maksa perintöveroa pelkästä asumisoikeudesta. Samaan aikaan omistusoikeuden saajien, kuten lasten, perintöveroa huojennetaan merkittävästi. Heidän verotettavasta osuudestaan nimittäin vähennetään hallintaoikeuden pääomitetun arvon suuruinen summa. Tämän ansiosta lapset maksavat vähemmän veroa, vaikka kumppanisi asuminen on turvattu. Kyseessä onkin kaikkia osapuolia hyödyttävä ja mahdollisia riitoja ennaltaehkäisevä ratkaisu.

 

Miten perintövero käytännössä määräytyy ja milloin se pitää maksaa?

Perintöverotukseen liittyy usein huolta siitä, että suuret maksut lankeavat maksettavaksi heti läheisen poismenon jälkeen. Verohallinto ei kuitenkaan vaadi maksuja välittömästi, vaan prosessi etenee vaiheittain ja antaa perillisille aikaa valmistautua. Verotus alkaa kuolinpesän selvittämisellä ja varojen kartoittamisella. Ensimmäinen vaihe on perunkirjoitus, joka on lain mukaan toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tämän jälkeen tiedot lähetetään Verohallinnolle, joka laskee perintöveron määrän annettujen tietojen pohjalta.

Verotuspäätöksen saamiseen kuluu tyypillisesti useita kuukausia. Kun päätös lopulta saapuu, vero maksetaan yleensä kahdessa erässä. Ensimmäisen erän eräpäivä on usein vasta noin puolen vuoden päästä perunkirjoituksesta, joten maksuun ehtii varautua hyvin. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että avopuolisot kuuluvat Verohallinnon luokituksessa yleensä toiseen veroluokkaan, ellei heillä ole yhteisiä lapsia tai aiempaa yhteistä avioliittoa. Toisessa veroluokassa veroprosentit ovat korkeammat kuin lähisukulaisilla. Siksi verotuksen ennakointi ja oikeanlainen suunnittelu on avoliitossa asuville erityisen tärkeää.

 

Näin hyödynnät vuoden 2026 uudet verorajat kumppanisi suojaksi

Vuoden 2026 alussa voimaan astunut lakimuutos tuo uutta joustavuutta ja konkreettista apua avoparien perinnönsuunnitteluun. Hallituksen esityksen (HE 94/2025) mukaisesti perintö- ja lahjaverolain rajoja muutettiin siten, että verovapaan perinnön alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon. Uudistus helpottaa kumppanin taloudellisen selustan varmistamista ilman perintöveroseuraamuksia.

Uutta rajaa voi hyödyntää suoraan testamentissa. Koska avopuolisot kuuluvat yleensä verotuksessa toiseen veroluokkaan, jossa veroasteikko on kireämpi, 30 000 euron raja tarjoaa hyvän mahdollisuuden jättää kumppanille tukea täysin verovapaasti. Jos testamentissa määrätään kumppanille esimerkiksi 29 900 euron suuruinen rahasumma tai vastaava omaisuusosuus, hän saa ottaa perinnön vastaan ilman perintöveroa. Uudistus helpottaa varautumista ja varmistaa, että tuki menee lyhentämättömänä perille silloin, kun sitä tarvitaan.

Tulevaisuuteen varautuminen ja vaikeiden asioiden miettiminen ennakkoon voi tuntua aluksi etäiseltä, mutta se on tärkeä osa toisesta huolehtimista. Kun yhteisen elämän pelisäännöt ja juridiset turvaverkot on rakennettu huolellisesti kuntoon, arki voi jatkua luottavaisin mielin. Jokainen perhe ja koti on erilainen, minkä vuoksi juuri omaan elämäntilanteeseen sopivien ratkaisujen löytäminen takaa parhaan suojan tuleville vuosille.